Helsinki in my mind

Pienen tauon jälkeen jälleen kerran palaan kirjoittelemaan. Tästä lähin postailen siis täältä Helsingistä päin! Muutto oli siis viime viikonloppuna, ja meni oikein mukavasti, osattiin äidin kanssa jopa ajaa täällä. Luultiin tietenkin life-long-landeina, että tänne keskustan tuntumaan on jotenkin ihan mahdoton ajaa auto? Ööö, niin siis ihan normaalia tietä se on täälläkin, haha. No, kamat kuitenkin saatiin muutettua ja äiti oli yötä täällä, mikä oli hirmu kiva, ei tarvinnut nukkua ekaa yötä yksin. Täällä oli myös muita JKL:n kavereita vappua jatkamassa, ja illalla liityin vähäksi aikaa myös heidän seuraansa. Vappu kaiken kaikkiaan meni ihan hienosti Jyväskylässä. Varsinkin vappupäivä oli täynnä huikeaa fiilistä, kun kokoonnuttiin iltapäivällä vanhojen lukiokavereiden kanssa piknikille keskustan tuntumaan. Aattona piipahdettiin myös vähän keskustan ulkopuolella kivoissa pippaloissa, joissa tarjottavat olivat mielettömän mahtavat ja väki rentoa ja tyylikästä. Siellä ei kuitenkaan kauaa viihdytty, kun erinäiset velvollisuudet (hyvät tai huonot) vetivät ihmisiä takaisin keskustaan päin. Kokolailla oli kiva nähdä kaikkia ihania ihmisiä viimesiä kertoja ennen muuttoa ja uushelsinkiläisyyttä. Tokihan sitä tulee Jyväskylässä vierailtua kesän mittaankin, ei sillä.

Oon alkanut sopeutunumaan tänne aika hyvin, pienin askelin. Työtilanne vaan elää koko ajan ja stressaa vähän, kun välillä olis vähän liikaa ja välillä liian vähän töitä. Pari vuoroa olen jo tällä viikolla tehnyt, ja sit kerkesin olla jo pari päivää kipeenäkin. Onneksi yksi varma asia on: tiistaina meen koevuoroon baarimikoksi Kuudennelle Linjalle ja jos en sitä nyt onnistu kusemaan ihan täysin, niin kesäkuussa alkaa mun ura Kutosen baaritiimissä jyväskylävahvistuksena. Tähän laittasin hymiön, jos käyttäsin. Ja sydämen, niitä käytän! <3 Tosta oon tosi fiiliksissä, ja odotan ihan mielettömästi jo kesäkuuta ton puolesta. Juhannuskin taitaa mennä sit duunissa, eipä kyl haittaa ollenkaan. Oon varma, että jos tykkään olla siel Kutosella töissä, niin harkitsen kyl tarkkaan syksyllä, et tulenko takaisin kotiin Jyväskylään vai jatkanko eloani täällä. Mutta, sen ajan murhe.

Tähän mennessä kaikki on kuitenkin suhteellisen selkeetä. Tänään oltiin parin ystävän kanssa Kirkkonummella toisen mökillä ottamassa kallioilla aurinkoo, lueskelemassa uusimpia naistelehtiä ja juoruilemassa. En ollut yhtään tajunnut, et niin läheltä Stadia voi löytyä sellasia paikkoja, melkein kuin meidän omalla mökillä (joka siis on todella syvällä metsässä)! Se oli mieletöntä. Illalla on ollut vähän haikeus, kun tää on eka äitienpäivä, jota en vietä äitini kanssa. Tietenkin laitoin kortin menemään ja soitin aamulla puhelun äitille ja mummolle, mutta eihän se ole sama asia. No, pitää soittaa vielä uudestaan huomenna aamulla ja vaikka toivottaa vielä kerran onnea, haha.

Tästä kämpästä mä oon ilonen - tästä on jo lyhyessä ajassa tullut mulle sellanen turvapaikka. Sen tekee tää alue, tää yksityisyys jotenkin. Tästä läheltä löytyy niin kauniita sisäpihoja ja vanhoja taloja, että ne pitäs nähdä, niitä ei voi kuvailla. Tykkään myös pitkästä aikaa asua yksin, vaikka välillä kaipaakin seuraa pitkäaikaisen kämppiselämän jälkeen. Ikävä on ystäviä Jyväskylässä, se on ihan normaalia ja tulee olemaankin niin aina. Onneks meen jo käymään ens perjantaina, oon lupautunut yhden ystäväni järjestämään muotinäytökseen Yläkaupungin yössä. Siitä lisää myöhemmin, ehkäpä kuvamateriaaliakin.

Nyt suihkua ja unta, onneksi huomenna vapaapäivä niin kerkeää hoitaa kaikkia rästiasioita, kuten esimerkiksi verotoimistossa käyntiä. How boring is that. Jep, mut pakko hoitaa.
Kivaa viikonalkua ja vielä kerkee toivottaa kaikille äideille hyvää äitienpäivää! xx